Biokaasuauto, maaseudun ekoauto

Suomessa henkilöautoilu tuottaa noin 45 % liikenteen päästöistä [1]. Oletko pohtinut ympäristöystävällisempää autoilua tai tuskaillut polttoainekulujen kanssa? Biokaasuauto on erinomainen ekoauto maaseudulle, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja kaupunkiajoa on vähän.

Biokaasu on puhdas ja ympäristöystävällinen polttoaine, jonka käytöstä ei synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Biokaasua syntyy orgaanisen aineen, kuten lannan tai kasvijätteen mätänemisprosessissa anaerobisissa olosuhteissa. Biokaasua voidaan tuottaa kaatopaikoilla, maatiloilla, jätevedenpuhdistamoilla tai yhdyskuntajätteen käsittelylaitoksilla. Kilo biokaasua vastaa noin 1,5 litraa bensiiniä ja biokaasun energiapohjainen hinta on noin puolet pienempi bensiiniin verrattuna. [2]

Kaasuautoja on saatavana tehdasvalmisteisena, mutta myös tavallisen auton muuttaminen nk. Bi-fuel-autoksi käy helposti. tyypillisesti auton tavaratilaan asennetaan noin 40-90 litran kaasusäiliö ja kaasujärjestelmä asennetaan toimivaksi vanhan polttoainejärjestelmän rinnalla. Auton mallista ja säiliön koosta riippuen biokaasutankillisella voi ajaa 200-500 km [3]. Kun kaasusäiliö tyhjenee, auto siirtyy automaattisesti toiseen polttoaineeseen. Täten kaasuautolla voi ajaa myös kaasuasemien ulkopuolella alkuperäisellä polttoaineella. Kaasuasemilla on usein tarjolla sekä maakaasua että biokaasua. Katso Suomen biokaasun tankkausasemat: www.gasum.fi/Puhtaampi-liikenne/Tankkausasemat/

Muutoksen saa tehtyä mihin tahansa autoon reilulla parilla tonnilla. Bensa-auton muuttaminen biokaasuautoksi on taloudellisempaa kuin dieselauton polttoaineiden hintaeron vuoksi. Keskimäärin biokaasuauto maksaa itsensä takaisin 1-2 vuodessa, jonka jälkeen autoilu on pelkkää säästöä. [2]

Käy lukemassa lisää biokaasuautoista: www.biokaasuauto.fi/

Kaupunkiajoon soveltuvat biokaasuautojen lisäksi hybridit tai täyssähköautot. Hybridit voivat olla joko ladattavia tai sellaisia, jotka ottavat talteen mm. jarrutuksissa syntyvän hukkaenergian. Hybridiauton toisena polttoaineena on bensa tai diesel. Täyssähköautot ovat ladattavia ja niiden toimintasäde on 100-200 km.

Parhaiten säästät luontoa ja kukkaroa jättämällä auton kotiin ja hyppäämällä vaikka pyörän selkään. Kimppakyydeillä saatte vähennettyä molempien hiilidioksidipäästöjä ja matka sujuu seurassa rattoisasti. Pidemmille matkoille ympäristöystävällisin kulkuväline on juna.

Veera Roitto
projektipäällikkö,
Uusia haasteita -hanke,
Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry

  • [1] Häkkinen Hille ja Kangas Hanna-Liisa 2012. Suomalaisen vaikuttavimmat ilmastoteot. WWF Suomen selvitys osana Tunnista teko –ilmastokampanjaa.
  • [2] Suomen Bioauto. 2014. Tee autostasi ekoauto. Saatavissa: http://www.suomenbioauto.fi/kaasuauto/

Päivittäisillä ruokavalinnoillamme on merkitystä ilmastolle

Kuluttajan ruokavalinnoilla on iso merkitys kasvihuonekaasupäästöjen muodostumiselle. Ruuan osuus henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestämme on jopa saman verran kuin asumisen tai liikkumisen aiheuttama hiilijalanjälki [1]. Myös ruuan hiilijalanjälkeen voimme vaikuttaa ostoskäyttäytymisellämme.

Suosi kasviksia

Suomalainen kuluttaa vuodessa lihaa keskimäärin 77,1 kilogrammaa (2013). Kymmenessä vuodessa suomalaisten lihankulutus on kasvanut tasaisesti kaikkiaan reilut kuusi prosenttia. [2] Eläinperäisten tuotteiden kasvattaminen tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä runsaasti. Erityisesti naudanlihan ja juuston ilmastovaikutus on merkittävä, ollen kolminkertainen sianlihaan ja broileriin verrattuna.

Taulukko 1. Eri ruoka-aineiden ilmastovaikutusten vertailu [3].

Ruoka-aine Ilmastovaikutus
kg CO2-ekv/kg
Naudanliha 15
Juusto 13
Sika 5
Broileri 4
Tomaatti, kurkku (kasvihuone talvella) 5
Riisi 5
Kasviöljy 3
Kananmuna 2,5
Kala 1,5
Ruisleipä 1,3
Sokeri 1,1
Kuiva papu 0,7
Marjat, vihannekset, peruna 0,2

Ruuan ilmastopäästöihin voimme vaikuttaa lisäämällä kasvisten määrää ja vähentämällä lihan osuutta. Päivittäinen liha-annoksemme tulisi nykyisestä 200 grammasta vähintään puolittaa, että maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olisivat ilmaston kannalta kestävällä tasolla [1]. Lihasta saatavaa proteiinia voidaan korvata kasviksilla, kuten pavuilla, herneillä, pähkinöillä ja täysjyvätuotteilla. Aterian kokoaminen perinteisen lautasmallin mukaan, on myös ilmastovaikutuksiltaan hyvä vaihtoehto.

Suosi paikallista ja kotimaista

Ruuantuotannon lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu myös tuotteen pakkaamisesta ja kuljettamisesta. Kuljetuksen osuus tuotteen kokonaispäätöistä on kuitenkin pieni. Lähellä tuotettujen tuotteiden osalta tulisi huomioida kasvihuonekaasupäästöjen ohella myös vaikutukset aluetalouteen. Kotimaisia tuotteita hyödyntämällä tuemme kotimaista yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä [4]. Kotimaisista tuotteista voimme myös tietää paremmin koko tuotteen arvoketjun ja kulutusvalinnoillamme vaikuttaa arvoketjujen muodostumiseen. Kotimaisia ja paikallisia tuotteita kuluttamalla kannamme myös vastuun vaikutuksista muuhun ympäristöömme, vaikka ilmasto onkin maailmanlaajuinen käsite.

Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden aiheuttamasta ilmastovaikutuksesta on olemassa ristiriitaista tutkimustietoa, mutta pääsääntöisesti ollaan sitä mieltä, että luonnonmukaisten ja tavanomaisten tuotteiden tuotannosta syntyy yhtä paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Luomu-tuotteiden osalta ei tulisikaan pelkästään katsoa hiilijalanjälkeä, vaan luomu-tuotteissa tulisi tarkastella kokonaisuutta ja huomioida luonnonmukaisen tuotannon muut ympäristöhyödyt.

Luonnontuotteiden, kuten sienien, marjojen ja luonnon salaattien, hyödyntäminen pienentää entisestään ruuan hiilijalanjälkeä.

Älä heitä ruokaa pois ja säilytä ruokaa oikein

Suomessa syömäkelpoisesta ruuasta heitetään pois kaikkiaan 10-15 prosenttia. Kotitalouksien osuus pois heitetystä ruuasta on noin 35 prosenttia sekä elintarviketeollisuuden, ravintoloiden ja vähittäiskauppojen kunkin osalta noin 20 %. [5]

Pois heitetty ruoka aiheuttaa kaatopaikoilla merkittäviä ilmastovaikutuksia. Lajittelulla voidaan pienentää ilmastovaikutusta, mutta tuotantoketjussa syntyneille kasvihuonekaasupäästöille ei lajittelullakaan voida vaikuttaa. Hävikkiä voidaan pienentää ostamalla oikean kokoisia ruokapaikkauksia, valmistamalla oikean kokoisia ruoka-annoksia ja hyödyntämällä tähteitä seuraavalla aterialla.

Ruuan säilytys aiheuttaa noin 13 prosenttia kotitalouden vuotuisesta energiankulutuksesta [6]. Hankkimalla energiatehokkaita laitteita ja käyttämällä niitä oikein, voimme pienentää sähkölaskuamme ja vähentää ruuan säilytyksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

Näin minimoit ruuan ilmastovaikutukset:

  • • Huomioi lautasmallin ja annoskoon
  • • Vähennä lihan käyttöä
  • • Suosi broileria ja possua
  • • Suosi kauden vihanneksia ja nautin luonnonantimista
  • • Suosi kotimaista
  • • Älä heitä syömäkelpoista ruokaa pois
  • • Säilytä ruokaa oikein

Anniina Kontiokorpi
projektipäällikkö,
Biotalouden kehittäminen Parikkalassa -hanke,
Parikkalan kunta

  • [1] Ilmasto-opas: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html
  • [2] Lihatiedotus: http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/tilastot/lihan_kulutus_suomessa.php
  • [3] Nissinen, A. Salo, M. ja Grönroos, J. 2010. Ilmastodieettipuntari – mihin sen antamat ilmastopainot perustuvat? (pdf) Versio 23.4.2010.http://ilmastodieetti.fi/Ilmastodieettilaskurin-perusteet_2010-04-23.pdf
  • [4] Häkkinen H. ja Kangas H-K. 2012. Suomalaisten vaikuttavimmat ilmastoteot. WWF Suomen selvitys osana Tunnista teko -ilmastokampanjaa.
  • [5] Lisää Lihasta: http://www.lisaalihasta.fi/ymparisto/ruoka_kuormittaa/ei_ruokaa_roskiin/index.php
  • [6] TEM: Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 (pdf). TEM tutkimusraportti 2.10.2008. http://www.tem.fi/files/20199/253_Kotitalouksien_sahkonkaytto_2006_raportti.pdf

Viisaasti vettä

Veden käytöllä ja omilla tottumuksilla on suuri merkitys kodin energiakuluihin ja asumisen ilmastovaikutukseen. Keskimäärin suomalainen kuluttaa kotitalouskäytössä noin 155 litraa vettä vuorokaudessa mm. peseytymiseen, ruuanlaittoon ja WC:n huuhteluun. Tyypillisesti kulutus vaihtelee 90-270 l/vrk välillä. Lämmin käyttövesi voikin viedä jopa 30 % talon lämmityskustannuksista. [1]

Kaavio vedenkulutuksesta
Kuva 1. Vuorokauden vedenkulutuksen jakautuminen asukasta kohden [1].

Tämän lisäksi päivittäin käytettävien tuotteiden valmistamiseen on aikanaan käytetty runsaasti nk. piilovettä. Kun veden keskimääräiseen kotitalouskulutukseen lisätään mm. ruuan ja vaatteiden piiloveden määrä, suomalaisen päivittäiseksi vesijalanjäljeksi saadaan jopa 3874 litraa. Esimerkiksi kahvikupillinen sisältää noin 140 litraa piilovettä. Suomalaisten piilovedestä noin puolet kuluu ulkomailla. Täten pahennamme osaltamme vesipulasta kärsivien maiden tilannetta valitsemalla runsaasti piilovettä tuottavia tuotteita. [2]

Vedenkulutukseen voi vaikuttaa merkittävästi muuttamalla omia kulutustottumuksiaan. Hanojen sulkeminen aina, kun vettä ei käytetä tai vuotavien vesikalusteiden korjaus pikimmiten säästää kymmeniä kuutioita vettä vuodessa. Markkinoilla on myös veden virtaamaa sääteleviä vakiovirtaussuuttimia, jotka vähentävät kodin vedenkulutusta kuin huomaamatta. Suutin kuristaa virtausta ja samalla sekoittaa siihen ilmaa pehmentämään virtausta. Sopiva virtaama suihkussa on noin 12 l/min ja käsienpesuhanassa noin 6 l/min [1]. Testaa virtaamat kotona ämpärin ja kellon kanssa.

Näin pienennät vedenkulutustasi [1]:

  • • Älä valuta turhaan
  • • Hanki nykyaikaiset laitteet ja vesikalusteet
  • • Säädä virtaamat sopivaksi
  • • Korjauta vuodot
  • • Pese vain täysiä koneellisia

Veera Roitto
projektipäällikkö,
Uusia haasteita -hanke,
Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry

  • Lähteet:
  • [1] Motiva. 2014. Koti ja asuminen. Saatavissa: http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen
  • [2] Ruokatieto. 2014. Ruuan elinkaari pellolta pöytään. Saatavissa: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/ymparisto/ruuan-elinkaari-pellolta-poytaan

Matkailun ilmastovaikutusten huomioiminen

Matkailu on kasvava elinkeino ja sillä voi olla merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia esimerkiksi kehittyvissä maissa. Matkailu kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön ja sen aiheuttama hiilijalanjälki voi olla suuri. Erityisesti matkustaminen lentokoneella kasvattaa hiilijalanjäljen kokoa. Yhden lentomatkan ilmastovaikutus voi olla yhtä suuri kuin koko vuoden autoilun [1]. Lentojen kasvihuonekaasupäästöjä voimme kompensoida ostamalla hyvityksiä, joilla pyritään hidastamaan ilmastonmuutosta ja estämään siitä aiheutuvia haittoja. Lentomatkailusta aiheutuu jopa 15-kertaisesti kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna sähköjunaan [2].

Voimme vaikuttaa matkamme todellisiin ilmastovaikutuksiin suunnittelemalla matkamme hyvin etukäteen ja suosimalla vähemmän ilmastoa kuormittavia vaihtoehtoja. Ekologinen matkailu perustuu mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen jättämiseen ja luonnonvarojen säästämiseen. Matkailun ympäristön kuormittavuutta voimme vähentää esimerkiksi suosimalla lähimatkailua. Lentokoneen sijaan reissuun voi lähteä junalla, jolla kätevästi pääsee aina Etelä-Eurooppaan asti. Tällöin lomalle on kuitenkin varattava aikaa runsaasti. Ekologisesti voi lomailla myös kotimaassa: Mökkeillen tai vaikkapa kansallispuistoissa telttaillen. Luontomatkailussa tulee muistaa kunnioittaa alueiden järjestyssääntöjä.

Vinkkejä kestävään matkailuun löytyy esimerkiksi osoitteesta:
http://www.vihreapolku.info/kestava_kehitys/

Lentomatkan kasvihuonekaasupäästöt voi laskea esimerkiksi osoitteessa:
http://www.lentolaskuri.fi/

Näin matkustat ekologisesti:

  • • Suosi mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä
  • • Suosi sähköjunaa lentokoneen sijaan
  • • Maksa hyvityksen lentoni aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä
  • • Huomioi myös lähi- ja kotimaanmatkailun tarjoamat vaihtoehdot
  • • Luontomatkailussa ota huomioon alueiden ohjeistukset
  • • Huomioi paikalliset olosuhteet

Anniina Kontiokorpi
projektipäällikkö,
Biotalouden kehittäminen Parikkalassa -hanke,
Parikkalan kunta

  • [1] Vihreä polku: http://www.vihreapolku.info/kestava_kehitys/parempia_valintoja_-_turkulaisen_toiminta-_ja_kulutusopas/vahennetaan_liikenteen_haittoja
  • [2] Häkkinen H. ja Kangas H-K. 2012. Suomalaisten vaikuttavimmat ilmastoteot. WWF Suomen selvitys osana Tunnista teko -ilmastokampanjaa.

Energiatehokasta asumista

Asuminen tuottaa tyypillisesti suurimman osan suomalaisten hiilidioksidipäästöistä. Asumisen energiatehokkuutta voi parantaa yksinkertaisilla ja edullisilla kotikonsteilla. Helpoin tapa pienentää asumisen hiilijalanjälkeä ja säästää samalla lämmityskustannuksissa on alentaa sisälämpötilaa. Mitä suurempi lämpötilaero sisä- ja ulkotilan välillä on sitä suurempi on talon lämmitystarve. Suositussisälämpötila on noin 21 °C. [1] Yhden celsiusasteen lasku huonelämpötilassa voikin pienentää lämmityskustannuksia jopa 5 %.

Nykyisissä taloissa on usein myös turhia ilmavuotoja, joiden kautta lämpöä karkaa. Täten ikkunoiden, ovien ja seinien tiivistäminen ovat erinomaisia keinoja parantaa kodin ilmanpitävyyttä ja energiatehokkuutta. Tiivistämisen jälkeen on syytä varmistaa ilman vaihtuvuus talossa, jotta ei muodostu riskiä kosteus- tai homevaurioille. Energiatodistuksen saa hankittua kuvaamaan kodin energiatehokkuutta. Parantamalla kodin energiatehokkuusluokitusta yhdellä luokalla säästää kodin energiankulutuksessa noin 34 % [2].

Suurempia energiaremontteja ovat mm. lämmitysjärjestelmän vaihto tai lisäeristyksen asennus. Lämmitysmuodolla on suuri vaikutus asumisen hiilidioksidipäästöihin. Tavallisen sähkön päästökerroin on keskimäärin 280 g CO2/kWh, kun taas vihreän sähkön päästökerroin on pyöreät nolla. Kaukolämmön päästökerroin on 220 g CO2/kWh ja kevyen polttoöljyn 267 g CO2/kWh. Sähkölämmittäjälle edullisin tapa säästää sähkölaskussa on hankkia ilmalämpöpumppu. Se voi säästää jopa 50 % talon lämmitysenergiasta.

Maalämpöpumpulla puolestaan sähkölasku pienentyy noin kolmasosaan. Miinuksena on sen korkea investointikustannus. Puulämmitys on erityisen halpa lämmitysmuoto, kun voidaan hyödyntää oman metsän puita. Puu ei synnytä hiilidioksidipäästöjä, mutta puuta kannattaa polttaa oikein, jotta sen hiukkaspäästöt saadaan minimoitua. Myös aurinko- ja tuulisähkö halpenevat jatkuvasti ja ne ovat alkaneet olla järkeviä investointeja muuallakin kuin mökillä, jonne sähkökaapelin vetäminen olisi kallista. Moni korvaa vihreällä sähköllä pääosin omaa kulutustaan ja ylijäämäsähkön voi syöttää verkkoon. [1]

Energiatehokkuuden ja päästöjen vähentämisen on pitkään katsottu olevan vain ilmastoteko, jolla ei saavuteta taloudellista etua. Energian hinta on kuitenkin jatkuvassa nousussa ja kustannusten kasvu ohjaa kuluttajia jo sellaisenaan energiapihiin asumiseen ja uusiin energiaratkaisuihin.

Veera Roitto
projektipäällikkö,
Uusia haasteita -hanke,
Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry

  • Lähteet:
  • [1] Laitinen Jussi. 2010. Pieni suuri energiakirja. Opas energiatehokkaaseen asumiseen. 2. painos. Sitra. ISBN: 978-952-5675-73-3.
  • [2] Häkkinen Hille ja Kangas Hanna-Liisa 2012. Suomalaisen vaikuttavimmat ilmastoteot. WWF Suomen selvitys osana Tunnista teko –ilmastokampanjaa.

Jätteiden ilmastovaikutuksiin voimme vaikuttaa lajittelemalla

Jätteiden lajittelulla ja jätteiden synnyn ehkäisemisellä voimme vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeemme. Esimerkiksi lajittelemalla biojätteet, ehkäisemme kaatopaikalla muodostuvien metaanipäästöjen purkautumista ilmaan. Kompostointi- tai kaasutuslaitoksissa muodostuvat kaasut kerätään talteen ja useimmiten ne myös hyödynnetään energiantuotannossa.

Myös muiden jätejakeiden lajittelulla voimme vaikuttaa ilmastopäästöihimme. Esimerkiksi kierrättämällä metallijätteet laitamme raaka-aineen uusiokäyttöön ja vähennämme neitseellisen raaka-aineen tarvetta. Raaka-aineiden louhintaan ja materiaalien valmistamiseen käytetään merkittäviä määriä fossiilisia polttoaineita ja sitä kautta myös niiden ilmastovaikutukset ovat huomattavasti kierrätettyjä materiaaleja suuremmat.

Jätteiden syntymisen ehkäisy on kuitenkin tehokkain tapa pienentää ilmastopäästöjä. Jätteiden kuljettamisesta kotitaloudesta kaatopaikalle muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi jätteiden lajittelu, murskaus ja sijoittaminen jätetäyttöön aiheuttavat ilmastopäästöjä. Jätteiden sijoittamisella kaatopaikoille on myös muita negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Näin lajittelet biojätteet oikein [1]:

  • BIOJÄTEASTIAAN / KOMPOSTORIIN
  • • Kasvisten ja hedelmien kuoret
  • • Ruuantähteet
  • • Munan kuoret ja munakennot
  • • Kalanperkeet, luut
  • • Kahvinsuodattimet, teepussit
  • • Talouspaperi, lautasliinat
  • • Puutarhajätteet, kukkamulta
  • • Kotieläinten häkkien siivousjätteet, kissanhiekka
  • • Biohajoavat, tärkkelyksestä valmistetut pakkaukset
  • NÄITÄ EI BIOJÄTTEISIIN / KOMPOSTORIIN
  • • Muovikasseja tai – pusseja
  • • Lasia ja metallia
  • • Tekstiilejä, kumia ja nahkaa
  • • Maito‐ ja mehutölkkejä
  • • Viili‐ ja jogurttipurkkeja
  • • Imurin pölypusseja
  • • Tupakantumppeja ja tuhkaa
  • • Vaarallisia jätteitä
  • • Vaippoja ja terveyssiteitä (myöskään ns. biohajoavia)

Anniina Kontiokorpi
projektipäällikkö,
Biotalouden kehittäminen Parikkalassa -hanke,
Parikkalan kunta

  • [1] Etelä-Karjalan jätehuolto Oy: http://www.ekjh.fi/ohjeet.html

Termit tutuksi

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiössä ilmakehän kasvihuonekaasut toimivat kuin kasvihuoneen lasikate. Ne päästävät auringon säteilyä lävitseen maapallolle ja heijastavat osan maapallon lämpösäteilystä takaisin lämmittäen maapalloa. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ja elämälle välttämätön asia. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi noin -18 °C nykyisen +15 °C sijaan. [1]

Tärkeimmät luonnostaan ilmakehässä esiintyvät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O, eli typpioksiduuli tai ilokaasu) ja otsoni (O3). [2] Hiilidioksidipäästöt aiheuttavat 80 % maapallon keskilämpötilan noususta. Hiilidioksidipäästöistä 75 % aiheutuu fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen käytöstä energiantuotannossa. Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on noussut esiteollisen ajan 280 miljoonasosasta ppm:stä noin 370 ppm:ään, mikä vastaa hiilidioksidipitoisuuden vajaan puolen prosentin kasvuvauhtia vuodessa. Metaanin ja dityppioksidin pitoisuudet ilmakehässä ovat huomattavasti alhaisemmat kuin hiilidioksidin, mutta niiden kasvihuonevaikutus on paljon suurempi. [1]

Ihmisen tuottamia uusia kasvihuonekaasuja ovat halogenoidut hiilivedyt, esimerkiksi CFC- ja HFC-yhdisteet, perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet) ja rikkiheksafluoridit. Nämä fluoria sisältävät yhdisteet ovat voimakkaikkaita kasvihuonekaasua ja pitkäikäisiä ilmakehässä. [1]

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan suorasti tai epäsuorasti ihmisen toimesta aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutos aiheutuu voimistuneesta kasvihuonekaasuilmiöstä, kun hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat lisääntyneet ilmakehässä. [1]

Ilmastonmuutoksessa maapallon keskilämpötila nousee hitaasti, mikä aiheuttaa vakavia seurauksia maapallon elinolosuhteisiin. 1900-luvulla maapallon keskilämpötila on noussut noin 0,6 °C. Keskilämpötilan arvioidaan nousevan ilman päästövähennystoimia 1,4-5,8 °C vuodesta 1990 vuoteen 2100 ja lähes kaikki manneralueet, erityisesti pohjoiset maa-alueet talvikuukausina, tulevat lämpenemään maapallon keskiarvoa nopeammin. [1] Ilmastonmuutoksen myötä jäätiköt sulavat, meren pinta nousee, sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, helleaallot ja myrskyt voimistuvat ja kuivilla alueilla kuivuus lisääntyy. Jotkin eläin- tai kasvilajit voivat kuolla sukupuuttoon, jos ne eivät ehdi sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. [2]

Suomessa ilmastonmuutos tarkoittaa mm. leudompia talvia ja pidempää kasvukautta, jolloin lämmitykseen tarvitaan vähemmän energiaa ja viljasadot ja puuntuotanto kasvavat. Toisaalta tuholais- ja hallavauriot voivat heikentää sadon kasvua ja sateisuus voi haitata korjuuta. Sateiden arvioidaan lisääntyvän Suomessa jopa 35-65 % vuosisadan loppuun mennessä. Suomeen voi myös muuttaa eteläisempiä kasvi- ja eläinlajeja ja vastaavasti pohjoisen ilmaston lajisto vähenee. [1]

Lisäksi maapallon lämpenemistä nopeuttavat entisestään ilmastonmuutoksen kerrannaisvaikutukset. Keskilämpötilan nousu esimerkiksi lisää vesihöyryn määrää ilmakehässä, mikä edelleen voimistaa kasvihuonekaasuilmiötä. Lisäksi tähän mennessä meret ovat sitoneet jopa kolmanneksen ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Ilmaston lämmetessä meren kyky sitoa hiiltä todennäköisesti huononee, jolloin kasvihuoneilmiö voimistuu. Tällaisia ilmastonmuutosta voimistavia ilmiöitä kutsutaan positiivisiksi takaisinkytkennöiksi. Positiiviset takaisinkytkennät voivat pahimmillaan aiheuttaa kiihtyvän ketjureaktion, jossa ilmasto lämpenee katastrofaalisin seurauksin. Negatiivisessa takaisinkytkennässä puolestaan ilmastonmuutos saa aikaan ilmiön, joka hidastaa ilmastonmuutosta.

Ilmastoherkkyys

Ilmastoherkkyydellä tarkoitetaan lämpötilan nousua, joka aiheutuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisesta. Ilmastoherkkyys on ilmastomallien mukaan todennäköisesti välillä 2,0-4,5 °C ja suurimmillaan 11,5 °C. [1]

Hiilidioksidiekvivalentti

Hiilidioksidiekvivalentti eli CO2-ekv. tai CO2e kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta eli GWP:tä (Global Warming Potential). Päästöjen ilmastovaikutus ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttimassana siten, että kasvihuonekaasujen vaikutus muutetaan vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta. Hiilidioksidin päästöt voidaan laskea siis sellaisenaan, mutta voimakkaammille kasvihuonekaasuille käytetään niiden GWP-kertoimia kuvaamaan niiden ilmastoa lämmittävää vaikutusta suhteessa hiilidioksidiin. Esimerkiksi metaanin GWP-kerroin on 21 ja dityppioksidin GWP-kerroin on 310. [3]

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki kertoo, kuinka suuri ilmastovaikutus eri teoilla tai kulutusvalinnoilla on ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina joko kiloina tai tonneina. Hiilijalanjälki voidaan määrittää erikseen ruualle, liikkumiselle tai asumiselle tai vastaavasti voidaan laskea esimerkiksi koko yrityksen hiilijalanjälki. [4]

Ekologinen jalanjälki

Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka paljon maa- ja vesialuetta tarvitaan eri tuotteiden tai palvelujen tuottamiseen. Ekologinen jalanjälki ilmaistaan pinta-alana ja se voidaan laskea yksittäiselle henkilölle, kansakunnalle tai koko maapallon väestölle. Tällä hetkellä maailman ekologinen jalanjälki on 1,5-kertainen siihen, mitä maapallo pystyy tuottamaan. Jos taas kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme kolme maapalloa kattamaan ihmiskunnan tarpeet. Elämme siis yli maapallon kestävän kehityksen. [4]

Ekologinen selkäreppu

Ekologinen selkäreppu tuotteiden tai tuotannon materiaalimäärää (kg), jonka tuotteen valmistus, käyttö ja jätehuolto kuluttavat. Suomalaisen viikoittainen ekologinen selkäreppu painaa noin 1500 kiloa. [5]

MIPS

MIPS (Material Input Per Service unit) kuvaa tuotteen ekotehokkuutta. MIPS-luvulla arvioidaan kulunutta luonnonvarojen määrää saatua hyötyä kohden. Yksinkertaisimmillaan MIPS-luku saadaan, kun tuotteen ekologinen selkäreppu jaetaan käyttökertojen määrällä. Täten mitä useammin tai pidempään samaa tuotetta käytetään, sitä pienempi on MIPS-luku. [5]

Vesijalanjälki

Vesijalanjälki kertoo, kuinka paljon vesivaroja tietty tuote tai esimerkiksi valtio kuluttavat ja mitkä ovat kulutuksen seuraukset. Keskimäärin suomalainen kuluttaa kotitalouskäytössä noin 100-150 litraa vettä vuorokaudessa mm. peseytymiseen, ruuanlaittoon ja WC:n huuhteluun. Tämän lisäksi päivittäin käytettävien tuotteiden valmistamiseen on aikanaan käytetty runsaasti nk. piilovettä. Kun veden keskimääräiseen kotitalouskulutukseen lisätään mm. ruuan ja vaatteiden piiloveden määrä, suomalaisen päivittäiseksi vesijalanjäljeksi saadaan jopa 3874 litraa. Esimerkiksi kahvikupillinen sisältää noin 140 litraa piilovettä. [4]

Lähes puolet vesijalanjäljestämme syntyy ulkomailla tuotettujen tuotteiden kulutuksesta. Tällöin myös veden kulutuksen seuraukset näkyvät siellä, missä tuotteet tuotetaan. Suomessa on runsaasti vettä, mutta ulkomainen vesijalanjälkemme voi pahentaa vesipulasta kärsivien maiden tilannetta. [4]

Hiilineutraali kunta

Hiilineutraalilla kunnalla tarkoitetaan kuntaa, joka ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Hiilineutraaliksi kunnaksi voi päästä käyttämällä uusiutuvia energiavaroja tai kompensoimalla kasvihuonekaasupäästöjä sitomalla hiilidioksidia esimerkiksi istuttamalla puita.

Ilmastolaskuri

Ilmastolaskurit ovat valmiita ohjelmia, joiden avulla voidaan arvioida eri tekojen tai kulutusvalintojen ilmastovaikutusta. Ilmastolaskureita löytyy runsaasti netistä, joilla voi laskea mm. henkilökohtaisen hiilijalanjälkensä.

Veera Roitto
projektipäällikkö,
Uusia haasteita -hanke,
Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry

  • [1] CO2-raportti. Tietoa ilmastonmuutoksesta. Helsingin Energia. Saatavissa: http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastonmuutos
  • [2] Ilmasto-opas.fi. Muutokset syyt ja seuraukset. Saatavissa: http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos
  • [3] Ympäristötermipalvelu (Environmental Terminology and Discovery Service, ETDS) Saatavissa: http://glossary.fi.eea.europa.eu/terminology/concept_html?term=hiilidioksidiekvivalentti
  • [4] Ruokatieto. Ruuan elinkaari pellolta pöytään. Saatavissa: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/ymparisto/ruuan-elinkaari-pellolta-poytaan
  • [5] JAPA ry. Jäteneuvojat asuinalueille –koulutuspaketti: kestävät kulutusvalinnat. Saatavissa: http://www.japary.fi/JN_hankesivut/JN_materiaali/osa1tyokalut.htm

Mikä sähkösopimus

Moni pohtii ottaisiko toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen vai vuoden tai kahden määräaikaisen. Mutta mikä on spot- tai toiselta nimeltään pörssisähkösopimus?

Mikä sähköenergia ja siirto?

Sähkölasku koostuu karkeasti sähköenergiasta (40 %), sen siirrosta (30 %) ja veroista (30 %, alv + sähkövero). Sähkövero laskutetaan siirron yhteydessä, minkä johdosta siirtolasku näyttää isommalta kuin energialasku (varsinainen sähkölasku). Siirtoyhtiötä ei voi kilpailuttaa, koska kiinteistölle tulee vain yhden sähköyhtiön piuhat. Energian eli piuhoissa kulkevan sähkön sen sijaan voi ja se myös kannattaa mikäli päästöt tai raha kiinnostaa.

Mikä spot-sähkö?

Normaalisti sähkösopimuksessa hinta määritellään kiinteäksi joko toistaiseksi, vuodeksi tai kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Sähköyhtiöt arvioivat tulevan sähkönhinnan vuosiksi eteenpäin, lisäävät hinnan päälle varmuusmarginaalin odottamattomien tapahtumien varalle ja myyvät sähkön kuluttajille näin paketoituna. Kuluttaja siis tavallaan ostaa aina määräaikaisen sähkösopimuksen mukana myös vakuutuksen. Spot- pörssisähkösopimuksessa hinta vaihtelee joka tunti ja sen näkee halutessaan vuorokautta etukäteen Nordpoolin sivuilta www.nordpoolspot.com/ kohdasta ”Prices” ja ”FI”. Spot-sopimuksessa riski odottamattomasta hintakehityksestä siirtyy kuluttajalle mutta tällöin kuluttaja ei maksa myöskään ylimääräistä, jos merkittäviä sähkönhintaa nostavia tapahtumia ei tule. Toki sähköyhtiöt lisäävät pienen marginaalin myös spot-sähköön, mutta koska riski hintakehityksestä on kuluttajalla, on marginaalikin selvästi pienempi.

Mitä sitten kun sähkönhinta nousee hurjasti kovilla pakkasilla?

Paukkupakkasilla sähkönhinta voi toisinaan nousta hetkellisesti hyvinkin korkeaksi. Nämä piikit ovat kuitenkin yleensä hyvin lyhytkestoisia, eikä niillä ole suurta vaikutusta kokonaisuuteen. Sähköä kuitenkin ostetaan vuoden jokaisena tuntina, joita vuodessa on noin 8760. Tässä määrässä ei muutama tunti juuri tunnu.

Sähkölämmittäjän on hyvä tiedostaa sopimusmallia vaihtaessa, että kuukausittain tuleva spot-sähkölasku on talvisin selkeästi kesän laskuja korkeampi. Koko vuoden sähkölaskut yhteenlaskien on spot-sähkö kuitenkin ollut viime vuosina muita sopimuksia keskimäärin selkeästi edullisempaa. Jos asiakas vielä kuitenkin haluaa ”vakuutuksen” satunnaisia hintapiikkejä vastaan, on markkinoilla olemassa laitteita, jotka vahtivat asiakkaan puolesta näitä kalliita tunteja ja pahimman piikin ollessa tulossa voivat esimerkiksi lämmittää sähkölämmittäjän kotia etukäteen asteen tai pari normaalia lämpimämmäksi ja laskea kulutuksen minimiin kalliin tunnin ajaksi.

Entä sähkön päästöt?

Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä kalleimman tuotantotavan mukaan. Tästä johtuen sähkön spot-, eli pörssihinta korreloi melko hyvin sähköntuotannon päästöjen kanssa. Spot-sähköasiakkaat voivat siis omalla aktiivisuudellaan ja kulutusta siirtämällä vaikuttaa myös merkittävästi päästöihin. Tämä sähkön kysyntäjousto tuleekin tulevaisuudessa olemaan yhä merkittävämmässä roolissa kun päästöjä halutaan vähentää ja uusiutuvan energian tuotantomuotoja lisätä. Lisäksi asiakas voi vielä ostaa spot-sähköäkin ekosähkönä, eli sähkönä joka on tuotettu uusiutuvilla tuotantomuodoilla ja jossa sähköntuotannon haittojen vähentämiseen on muutenkin kiinnitetty huomiota.

Pasi Tainio
suunnitteluinsinööri,
HINKU-hankkeen vetäjä,
Suomen ympäristökeskus

Puun pienpolton hiukkaspäästöjen ilmasto- ja terveysvaikutukset

Puun pienpoltto takoissa, uuneissa ja talokohtaisissa pienkattiloissa on merkittävä pientalojen lämmitysmuoto. Suomessa on noin 200 000 pääasiallisesti puulla lämpiävää pientaloa. Lisäksi suurimmassa osassa noin 700 000 sähkö- ja öljylämmitteisistä taloista käytetään puuta takoissa ja muissa tulisijoissa lisälämmönlähteenä ja tunnelman luojana. Myös kesämökeillä suomalaiset ovat tottuneet lämmittämään tuvan ja saunan puilla. Vuonna 2010 polttopuuta kului noin 8 miljoonaa kiintokuutiometriä, energiasisällöltään lähes 60 PJ, joka vastaa noin 40 prosenttia pientalojen ja kesämökkien lämmityksen primäärienergian kokonaiskulutuksesta. Tulevaisuudessa puun käytön odotetaan edelleen lisääntyvän. Erityisesti takkojen käyttö lisälämmitykseen muuttuu entistäkin houkuttelevammaksi, jos sähkön ja öljyn hinnat nousevat tulevaisuudessa.

Puu on uusiutuva polttoaine, ja sitä voidaan pitää hiilidioksidipäästöiltään neutraalina. Jos puulämmitys korvaa fossiilisilla polttoaineilla toteutettua lämmitystä, esim. öljy- tai sähkölämmitystä, sen voidaan katsoa vähentävän hiilidioksidipäästöjä. Puun pienpoltto aiheuttaa kuitenkin muita haitallisia päästöjä ilmaan. Merkittävimpänä pienpolton haitallisena päästökomponenttina pidetään pienhiukkasia ja niiden aiheuttamia terveysvaikutuksia. Lisäksi ilmakehän pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon. Erityisesti pienpoltossakin syntyvät mustahiili- eli nokihiukkaset vaikuttavat ilmastoa lämmittävästi, ja ne voivat olla merkittävä tekijä arvioitaessa puulämmityksen ilmastovaikutuksia. Nokihiukkasen erityispiirre on, että se absorboi voimakkaasti auringon valoa, kun muut ilmakehän hiukkaset sirottavat sitä takaisin avaruuteen. Tämän ominaisuutensa seurauksena nokihiukkaset lämmittävät ilmakehää. Lisäksi, laskeutuessaan lumelle tai jäälle nokihiukkaset tummentavat pintaa ja näin vähentävät auringon valon takaisinheijastumista ja nopeuttavat lumen ja jäätiköiden sulamista. Tästä syystä erityisesti pohjoisilla alueilla vapautuvilla nokipäästöillä on vaikutusta arktisen alueen jäätiköiden sulamiseen.

Puun pienpolton nokipäästöt riippuvat polttolaitteesta ja käyttötavoista

Puun pienpolton korkeat hiukkas- ja nokipäästöt syntyvät pääasiassa epätäydellisen palamisen seurauksena. Huonosti suunnitellussa tulisijassa puun palavat ainesosat, orgaaniset kaasut ja noki, eivät ehdi reagoimaan tehokkaasti palamisilman kanssa, vaan karkaavat piipusta harakoille. Tulisijan polttotekniikan lisäksi päästöt riippuvat monesta tekijästä, joihin käyttäjän toiminnalla on suuri vaikutus, mm. polttoaineen laadusta, klapien koosta, pesään pinottavien klapien määrästä ja pinoamistavasta, pesällisen sytytystavasta, paloilman säädöistä polton eri vaiheissa ja puiden lisäämisen tavasta ja ajoituksesta. Kitupoltossa tai jätteitä poltettaessa päästöt voivat olla monikymmenkertaiset verrattuna vastaavaan asialliseen polttoon. Tärkeintä tehokkaan palamisen ja alhaisten päästöjen varmistamiseksi on käyttää aina kuivaa ja puhdasta puuta sekä polttaa puut riittävällä paloilmamäärällä.

Tulevaisuudessa on panostettava vähäpäästöiseen puulämmitykseen

Puun pienpolton hiukkaspäästöjen vähentäminen on haastavaa sekä teknisessä että lainsäädännöllisessä mielessä. Isojen energialaitosten ja teollisuuslaitosten päästöjä on säädelty vuosikymmeniä edellyttämällä savukaasujen puhdistuslaitteita sekä uusilta että jo käytössä olevilta laitoksilta. Liikenteen osalta polttoaineiden laatuvaatimukset ja uusien autojen päästövaatimukset ovat asteittain kiristyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, ja pakokaasupäästöt ovat vähentyneet autokannan uusiutumisen myötä. Puun pienpolton päästöjä sääntelevää lainsäädäntöä sen sijaan ei vielä tällä hetkellä ole.

Yksi sääntelykeino on määritellä uusille myyntiin pääseville polttolaitteille päästöraja-arvot. Tällainen lainsäädäntö on näillä näkymin Suomeenkin lähivuosina tulossa. EU:n taholla ollaan valmistelemassa kiinteiden polttoaineiden tulisijojen päästöjä ja hyötysuhteita koskevaa EcoDesign –direktiiviä. Laitekannan uusiutumistahti tulisijoilla on kuitenkin varsin hidas, ja täten direktiivin vaikutukset päästöihin lähitulevaisuudessa ovat hyvin rajalliset. Tulisijojen päästöihin pystytään vaikuttamaan myös edistämällä asianmukaisia puun polttotapoja. Erilaisilla tiedotuskampanjoilla voidaan pyrkiä parantamaan ihmisten tietoisuutta oikeiden polttotapojen tärkeydestä. Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on toteuttanut pääkaupunkiseudun puulämmittäjille suunnattuja tiedotuskampanjoita.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että puun pienpoltto tulee edelleenkin lisääntymään tulevaisuudessa. Puun polton lisääntyminen taajama-alueilla, tiivistyvä yhdyskuntarakenne ja pientaloalueiden tiheämpi rakentaminen saattavat olla huono yhdistelmä ilmanlaadun ja väestön pienhiukkasaltistumisen kannalta. Terveyden näkökulmasta olisi tärkeää, että erityisesti taajama-alueilla puulämmitykseen käytetään teknisesti hyviä laitteita ja puulämmittäjillä on riittävästi tietoa oikeista puun polttotavoista. Myös ilmastonäkökulmasta puun pienpolttoa tulisi suosia vain vähäpäästöisissä laitteissa. Jos puulämmityksellä korvataan esimerkiksi öljylämmitystä, puun polton nokipäästöjen negatiiviset ilmastovaikutukset saattavat joissain tapauksissa jopa ylittää sen hiilidioksidipäästöjä vähentävät positiiviset vaikutukset. Nokipäästöjä aiheuttava puun poltto ei välttämättä ole ilmastoystävällistä toimintaa.

Lisätietoa oikeista puun polttotavoista ja nokipäästöjen ilmastovaikutuksista

Mitä mustahiili on? Tietoa nokipäästöistä, niiden vaikutuksista ja rajoittamismahdollisuuksista MACEB tutkimushankkeen sivuilta www.maceb.fi

Puun pienpolton haittojen vähentäminen. Tietopaketti Kuntaliiton sivuilta.

Kuiva puu ja hyvä polttotekniikka vähentävät oleellisesti puunpoltosta aiheutuvia päästöjä. HSY:n Käytä tulisijaasi oikein –kampanjan tiedote.

Kaarle Kupiainen
erikoistutkija,

Niko Karvosenoja
ryhmäpäällikkö,

Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä,
Suomen ympäristökeskus